Tässä vaiheessa iski pienoinen kammo a) osallistua näyttelyihin b) ottaa uusia rottia...sanomattakin selvää että siinä vaiheessa saakin sanoa kasvatukselle hyvästit jos ei näyttelytä ja ota jossain vaiheessa uusia jalostuseläimiä. Viisaammat sanoo että ihan jokainen kasvattaja joutuu jossain vaiheessa läpikäymään rottalassaan jonkin epidemia-vaiheen. Itseasiassa eräs kokenut kasvattaja vertasikin että rottala on kuin lastentarha, pöpöjä kiertää aina. Varoituksen sanana noin yleisesti ettei kannata ottaa kovin monesta eri paikkaa rottia juuri keskenään erilaisten bakteerikantojen takia.
No, entäs nyt? Rottalassa himmailee enää muutama sinnikko. Yhellä mammalla on tasan yksi poikanen, ja tottakai sekin on kuin stripedien ohjekirjasta: hienokuvioinen kuin mikä.
Mutta luojan kiitos teille sijotuskodeille! On edes jotain! Stripedit jääkin sijottikotien varaan toistaiseksi. Tässä vaiheessa teen semmosen liikun että vaihan muunnosta. Kyseessä on punasilmä marten, perkeleen kätyri kuten tyttäreni siitä sanoi sellaisen nähessään ^_^
Meillähän oli muutama vuosi sitten eläkekotiutunu naaras, Koru:
Jykän näyttelyki meni ilman kommelluksia & kämmejä jopa. Sattuneesta syystä en näyttelyttäny ite ketään. Eka koekuunteluki meni hyvin ja seuraava ois Lappeenrannassa. Sitte koko rottapiiri vetää kesälomaa ja elokuussa näyttelykausi taas jatkuu.
Eli ei muutaku heinäkortta suunpieleen ja rentoreiskaileen, nyt on kesä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti