Meille kotiutui neljä raavasta urosta, yhen niistä (Vinssi, ba/hu-st) piti tulla viime keväänä mulle sijotukseen, mutta epidemian takia ei luonnollisestikaan tullut joten meni toisaalle. Nyt Vinssi ja sen kolme laumakaveria muutti meille ja Vinssi siis on saanu kahteen otteeseen naista :D
Valitettavasti yhellä niistä (Väinö) on diabetes. Ihmettelin kovin kun vesi maistuu ja koska oon ite diabeetikko, löytyy välineet jolla helpostikin asian saa testattua.
Rotilla siis luultua yleisempää diabetes ja suomessa ei rottia hoideta insuliinilla. Iso-Britanniassa jotkut hoitaa, mutta on aika riskaabelia. Ensinnäkin rottien verensokeritasoa ei voi mitata kuin pissaliuskoilla. Verestä mittaaminen vaatii verisuoninäytteen näytteenottoneulalla eikä siis normaali veripisaranäyte onnistu rotilla kuten ihmisillä sormenpäästä.
Toisekseen, täytyy todella osata lukea rotasta merkkejä laskevasta verensokeritasosta ennenkuin laskee liian alas (hypoglykemia). Insuliinishokki on erittäin raskas fyysinen koettelemus näin pienellä eläimellä.
Rattus-lehteen olen kirjoittanut aiheesta jutun joka julkaistaan tämän vuoden ekassa Rattuksessa, sieltä löytyy sitten enmmän tietoa ja ohjeita.
Vuoden eka näyttelykin tulossa, passelisti ystävänpäivänä. Montaa ei tähän näyttelyyn meiltä osallistu tällä kertaa. Ois myös vika koetuomarointikin...toivottavasti menee hyvin.
Limingassa oli 31.1 Osjh:n oma näyttely, siellä olin tuomaroimassa hiiret ja rotat. Hiiriä oli yllättävän paljon rottiin verrattuna tällä kertaa.
Tässä muutama kuva ko. näyttelystä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti